Tunnistautuminen
Tunnistautumistavat Suomessa – mikä sopii mihin?
Suomessa vahvan sähköisen tunnistautumisen tavat ovat pankkitunnukset, mobiilivarmenne ja sähköinen henkilökortti eli kansalaisvarmenne. Yksityisten palveluiden yleisin tapa on pankkitunnukset; julkishallinnon palvelut käyttävät Suomi.fi-tunnistusta, joka välittää samat menetelmät.
Tunnistautumistavat perustuvat samaan sääntelyyn, mutta eroavat kattavuudessa, kustannuksessa ja käyttötilanteessa. Alla vertailu ja suositus siitä, mitä yrityksen kannattaa tarjota asiakkaalleen.
Päivitetty 14.9.2026. Sisältö on yleistä tietoa, ei oikeudellista neuvontaa.
Mitä vahva tunnistautuminen tarkoittaa
Vahva sähköinen tunnistaminen tarkoittaa henkilöllisyyden todentamista vähintään kahdella toisistaan riippumattomalla tekijällä, joista yksi on jotain, mitä vain käyttäjä tietää, ja toinen jotain, mitä vain hän hallitsee. Alaa säätelee laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista (617/2009) sekä EU:n eIDAS-asetus.
Tunnistusvälineen myöntäjä on aina tarkistanut henkilöllisyyden virallisesta asiakirjasta ennen välineen luovuttamista. Siksi sähköinen tunnistautuminen kelpaa myös rahanpesulain edellyttämään henkilöllisyyden todentamiseen.
Menetelmien vertailu
| Menetelmä | Kattavuus | Vahvuudet | Rajoitteet |
|---|---|---|---|
| Pankkitunnukset | Käytännössä lähes kaikilla aikuisilla. | Tutuin ja nopein. Ei vaadi asiakkaalta uutta välinettä. | Vaatii verkkopankkitunnukset; alaikäisillä ei aina ole. |
| Mobiilivarmenne | Saatavilla operaattorin kautta. | Toimii puhelimella ilman verkkopankkia. Kätevä toistuvassa käytössä. | Vaatii erillisen aktivoinnin operaattorilta. |
| Sähköinen henkilökortti (kansalaisvarmenne) | Poliisin myöntämä henkilökortti. | Riippumaton pankista ja operaattorista. | Vaatii kortinlukijan ja ohjelmiston. |
| Suomi.fi-tunnistus | Julkishallinnon palvelut. | Yksi liittymä valtion palveluihin. | Ei tarkoitettu yritysten omiin asiakasprosesseihin. |
Mitä yrityksen kannattaa tarjota
Käytännön suositus on tarjota pankkitunnukset ja mobiilivarmenne. Näillä kahdella katetaan valtaosa asiakkaista ilman, että asiakas joutuu hankkimaan uutta välinettä tai lukijalaitetta.
Suoran pankkisopimuksen sijaan yritys voi käyttää tunnistuksen välittäjää. Silloin liittymä pankkeihin ja operaattoreihin tulee valmiina, eikä sopimuksia tarvitse tehdä erikseen jokaisen kanssa.
Mitä tunnistautumisesta on kirjattava
- Tunnistautumisen ajankohta.
- Käytetty menetelmä.
- Tunnistetun henkilön nimi ja syntymäaika.
- Yhteys siihen asiakirjaan tai lomakevastaukseen, jota tunnistautuminen koskee.
Kasvokkain tunnistaminen on edelleen mahdollinen
Henkilöllisyyden voi todentaa myös kasvokkain virallisesta asiakirjasta, kuten passista tai henkilökortista. Silloin on kirjattava asiakirjan tyyppi, numero, myöntäjä ja voimassaolo sekä se, kuka todensi ja milloin.
Sähköinen tunnistautuminen on kevyempi, koska kirjaus syntyy automaattisesti eikä asiakirjan tietoja tarvitse tallentaa käsin.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on vahva tunnistautuminen?
Vahva tunnistautuminen on henkilöllisyyden todentaminen vähintään kahdella riippumattomalla tekijällä, esimerkiksi pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Tunnistusvälineen myöntäjä on tarkistanut henkilöllisyyden virallisesta asiakirjasta.
Missä vahvaa tunnistautumista tarvitaan?
Muun muassa asiakkaan tuntemisessa (KYC), sopimusten ja valtakirjojen allekirjoituksessa, julkishallinnon palveluissa ja maksamisen vahvistamisessa.
Mistä vahva tunnistautuminen hakee tiedot?
Tiedot tulevat tunnistusvälineen myöntäjältä, eli pankilta, operaattorilta tai Digi- ja väestötietovirastolta. Palveluntarjoaja saa vain sen, mitä tunnistautumiseen tarvitaan: nimen ja henkilön yksilöivät tiedot.
Tarvitseeko yritys oman sopimuksen jokaisen pankin kanssa?
Ei, jos käytetään tunnistuksen välittäjää. Välittäjällä on valmiit liittymät pankkeihin ja operaattoreihin, ja yritys tekee yhden sopimuksen.
Lisää aiheesta