Malli
KYC-lomakkeen mallipohja – mitä lomakkeessa pitää kysyä
KYC-lomakkeen mallipohjassa on kuusi osaa: asiakastyypin valinta, perustiedot, yritysasiakkaan omistus ja tosiasialliset edunsaajat, asioinnin tarkoitus ja varojen alkuperä, PEP- ja riskikysymykset sekä liitteet ja asiakkaan vahvistus tunnistautumisella. Kysy vain se, mitä riskiarvio edellyttää – turha kenttä hidastaa täyttämistä ja lisää tarpeetonta henkilötietoa.
Tämä on käytännön malli KYC-lomakkeen sisällöstä. Kentät perustuvat rahanpesulain (444/2017) tuntemisvelvollisuuteen. Käytä sitä tarkistuslistana omalle lomakkeellesi tai ota Tunnista.fi:n valmis pohja käyttöön suoraan.
Päivitetty 14.9.2026. Sisältö on yleistä tietoa, ei oikeudellista neuvontaa.
1. Asiakastyyppi
Aloita valinnalla: yksityishenkilö vai yritys tai muu oikeushenkilö. Valinta ohjaa loput kysymykset, jotta henkilöasiakkaalta ei kysytä omistusrakennetta eikä yritysasiakkaalta henkilökohtaisia tietoja turhaan.
2. Henkilöasiakkaan perustiedot
- Koko nimi.
- Henkilötunnus tai syntymäaika.
- Kotiosoite ja maa.
- Kansalaisuudet (myös kaksoiskansalaisuus).
- Puhelinnumero ja sähköposti.
- Ammatti tai toimiala ja työnantaja.
3. Yritysasiakkaan perustiedot
- Yrityksen nimi ja y-tunnus tai vastaava ulkomainen tunniste.
- Kotipaikka ja osoite.
- Toimiala ja liiketoiminnan kuvaus.
- Edustajan nimi, asema ja peruste edustaa (nimenkirjoitusoikeus tai valtakirja).
- Onko yritys pörssilistattu tai muuten julkisen sääntelyn piirissä.
4. Omistus ja tosiasialliset edunsaajat
Yritysasiakkaalta selvitetään omistus- ja määräysvaltarakenne siihen asti, että yli 25 prosentin omistus tai muu määräysvalta selviää. Jos edunsaajia ei voida tunnistaa, kirjataan ylin johto ja peruste sille.
- Omistajat ja omistusosuudet.
- Väliyhtiöt ja niiden omistajat.
- Kunkin edunsaajan nimi, syntymäaika, kansalaisuus ja omistuksen tai määräysvallan peruste.
- Onko joku edunsaajista poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö.
5. Asioinnin tarkoitus ja varojen alkuperä
- Miksi asiakassuhde perustetaan ja mihin toimeksianto liittyy.
- Arvioitu laajuus: kertaluonteinen vai jatkuva, arvioitu euromäärä.
- Varojen alkuperä: palkka, yrityksen tulos, kiinteistön myynti, perintö, lahja, sijoitustuotto tai muu.
- Maksutapa ja maksun alkuperämaa.
6. Riskikysymykset
- PEP-asema: onko asiakas tai hänen lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö.
- Toimiiko asiakas omaan lukuunsa vai jonkun toisen puolesta.
- Onko asiakkaalla liityntää korkean riskin maihin.
- Käytetäänkö käteistä.
7. Liitteet ja vahvistus
- Kaupparekisteriote tai vastaava.
- Valtakirja, jos edustaja ei ole nimenkirjoittaja.
- Selvitys varojen alkuperästä tarvittaessa.
- Asiakkaan vahvistus tietojen oikeellisuudesta.
- Vahva tunnistautuminen pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.
Mitä lomakkeeseen ei kannata laittaa
Älä kysy tietoa, jota et käytä riskiarvioon tai laissa vaadittuun tuntemiseen. Ylimääräinen henkilötieto pitkittää lomakkeen täyttöä ja lisää tietosuojavastuuta turhaan.
Arkaluonteiset tiedot, kuten terveystiedot, eivät kuulu KYC-lomakkeelle. Henkilötunnuksen voi kysyä, koska sitä tarvitaan henkilön yksilöimiseen, mutta se on suojattava asianmukaisesti.
Usein kysytyt kysymykset
Onko KYC-lomakkeelle virallista mallia?
Ei ole. Laki määrittää, mitä on tunnettava, mutta ei lomakkeen muotoa. Siksi lomake rakennetaan oman riskiarvion ja toimialan perusteella.
Kuinka pitkä KYC-lomakkeen pitäisi olla?
Henkilöasiakkaalle riittää usein noin 10–15 kenttää. Yritysasiakkaalla lomake on pidempi, koska omistusrakenne ja edunsaajat on selvitettävä.
Voiko saman lomakkeen käyttää kaikille asiakkaille?
Kyllä, jos lomake haarautuu asiakastyypin ja riskitason mukaan. Silloin asiakas näkee vain itselleen kuuluvat kysymykset.
Tarvitaanko asiakkaan allekirjoitus lomakkeeseen?
Vahvistus tietojen oikeellisuudesta on suositeltava. Vahva tunnistautuminen ja sähköinen allekirjoitus tekevät vahvistuksesta jälkikäteen todennettavan.
Lisää aiheesta