Perusteet

Asiakkaan tuntemistiedot – mitä ne ovat ja miksi niitä kysytään

Asiakkaan tuntemistiedot ovat rahanpesulain edellyttämät tiedot asiakkaasta: henkilöllisyys, yritystiedot ja edustamisoikeus, tosiasialliset edunsaajat, asioinnin tarkoitus sekä varojen alkuperä. Niitä kysytään, koska laki velvoittaa esimerkiksi kiinteistönvälittäjiä, tilitoimistoja, lakitoimistoja ja rahoitusalan toimijoita tuntemaan asiakkaansa ennen asiakassuhteen aloittamista.

Tämä sivu on kirjoitettu sekä yritykselle että asiakkaalle, joka ihmettelee, miksi välittäjä tai tilitoimisto pyytää näitä tietoja. Alla on selkeästi, mitä tuntemistiedot ovat, mihin ne perustuvat ja mitä niille tapahtuu.

Päivitetty 14.9.2026. Sisältö on yleistä tietoa, ei oikeudellista neuvontaa.

Mitä tuntemistiedot sisältävät

  • Henkilöllisyys: nimi, henkilötunnus tai syntymäaika, osoite ja kansalaisuudet.
  • Yritysasiakkaalla y-tunnus, toimiala, kotipaikka ja edustajan asema.
  • Omistus ja määräysvalta eli tosiasialliset edunsaajat.
  • Asioinnin tarkoitus ja arvioitu laajuus.
  • Varojen alkuperä.
  • PEP-asema eli mahdollinen poliittinen vaikutusvalta.

Miksi tietoja kysytään

Rahanpesulaki (444/2017) velvoittaa useita toimialoja tuntemaan asiakkaansa. Velvoite koskee muun muassa kiinteistönvälitystä, tilitoimistoja, tilintarkastajia, lakitoimistoja tiettyjen toimeksiantojen osalta sekä rahoitus- ja vakuutusalan toimijoita.

Kysymykset eivät siis perustu epäluottamukseen yksittäistä asiakasta kohtaan. Ne ovat lakisääteinen edellytys sille, että toimeksianto voidaan hoitaa. Jos tietoja ei saada, asiakassuhdetta ei lain mukaan voi aloittaa.

Kuka tietoja käsittelee

Tietoja käsittelee se yritys, joka on ilmoitusvelvollinen – esimerkiksi välitysliike tai tilitoimisto. Tietoja ei luovuteta markkinointiin. Viranomaiselle tiedot annetaan vain lain edellyttämässä tilanteessa, esimerkiksi valvonnan yhteydessä.

Käsittelyn peruste on lakisääteinen velvoite, joten tietoja ei voi kieltäytyä antamasta suostumuksen peruuttamisella samalla tavalla kuin markkinointiluvassa.

Kuinka kauan tietoja säilytetään

Pääsääntö on viisi vuotta asiakassuhteen päättymisestä. Aineiston on oltava tänä aikana löydettävissä, koska valvoja voi pyytää sitä esitettäväksi.

Säilytysajan päätyttyä tiedot on poistettava, jos muu laki ei vaadi niiden säilyttämistä pidempään.

Tuntemistiedot ja pakotelistat

Tuntemistietojen perusteella asiakas myös seulotaan EU:n pakotelistoja vastaan. Nimen samankaltaisuus ei tarkoita osumaa: syntymäaika, kansalaisuus ja muut yksilöivät tiedot on tarkistettava ennen johtopäätöksiä.

Näin tiedot kerätään sujuvasti

Kevyin tapa on lähettää asiakkaalle linkki, jossa hän täyttää tiedot kertaalleen ja tunnistautuu pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Näin tiedot eivät kulje sähköpostin liitteinä eikä henkilötunnuksia tarvitse kirjata käsin.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä asiakkaan tuntemistiedot tarkoittavat?

Ne ovat rahanpesulain vaatimat tiedot asiakkaasta: henkilöllisyys, yritystiedot ja edustamisoikeus, tosiasialliset edunsaajat, asioinnin tarkoitus sekä varojen alkuperä.

Miksi välittäjä tai tilitoimisto kysyy näitä tietoja?

Koska laki velvoittaa. Ilmoitusvelvollinen ei voi aloittaa asiakassuhdetta tuntematta asiakastaan, joten tietojen antaminen on toimeksiannon edellytys.

Onko pakko kertoa varojen alkuperä?

Kyllä, jos sitä kysytään. Varojen alkuperä on osa laissa määriteltyä tuntemisvelvollisuutta, ja korkeamman riskin tilanteissa siitä voidaan pyytää myös todiste.

Voiko tuntemistiedot antaa sähköisesti?

Kyllä. Sähköinen lomake ja vahva tunnistautuminen ovat turvallisempi tapa kuin liitteiden lähettäminen sähköpostilla.

Kerää tuntemistiedot yhdellä linkillä

Tunnista.fi:ssä asiakas täyttää tiedot itse ja tunnistautuu vahvasti. Sinä näet valmiin vastauksen, pakotelistatarkistuksen ja lokin samasta näkymästä.

Ei maksukorttia. Ei asennuksia.